keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

20.7.2016

Maailmanlopun kajo taivaanrannassa
Toinen samanmoinen sylissäsi
Tyyntä myrskyn edellä, joku sanoisi
Kun ilmekään ei värähdä suudelmasta

Pian tuuli riistää jo puilta lehtiään
Viskoo kepeitä haaveita takaisin maan pinnalle
Repien kaiken palasiksi, ytimestä kuoreen
Enkä minä voi kuin katsella vierestä

lauantai 2. heinäkuuta 2016

2.7.2016

Onnellisuus on se ohimenevä tunne
Joka tuo perhoslaumoja vatsanpohjaan
Ja paistaa ilta-aurinkona tuulilasista
Heijastuen sen jokaisesta pienestä virheestä

Onnellisuus on se kipeä tunne
Joka saa sinut toivomaan enemmän
Odottamaan elämältä ihmettä
Ja hukkumaan silmänräpäyksessä rakkauteen

Onnellisuus on se naurettava tunne
Joka saa sinut käyttäytymään lapsen lailla
Nauramaan keinussa kiinni pitämättä
Juoksemaan soratietä paljain jaloin

Ja vaikka pienet kivet sattuvat jalkojasi
Et kaadu, et itke, et valita, koska tiedät
Vaikka kaatuisit, itkisit ja valittaisit
Se tunne nostaa sinut ylös kerta toisensa jälkeen